Kirjoituksia elämästä ja teoksista.
Enostone, 2003.
ISBN 951-9036-31-8
150 s.
Nidottu.
Lauri Viidan runo Pohjan satakieli avasi sanojen padon Hannu Kankaanpään pojanelämässä. Yksi ainoa runo tuotti hänelle elämyksen, joka antoi suunnan koko tulevalle elämälle. Kirjailija kutsuu kirjoituskokoelmaansa kirjoittamattomiksi muistelmikseen. Kirjan tekstit punovat omaelämäkerrallisiin kehyksiin kuvauksia matkakumppaneista — kirjoista ja kirjailijoista.
Kankaanpää tutustuttaa lukijan Sirkka Turkan, Timo Pusan ja erityisen laajasti Viljo Kajavan maailmoihin. Hän nostaa esiin hienosti myös kaksi tärkeää klassikkoa, Kaarlo Kramsun ja Runar Schildtin.
Oman kuvauksensa saa myös kotiseutu, joka paikantuu Helsingin työläiskaupunginosiin Rööperiin, Kallioon ja Vallilaan. Kirjailija kutsuu lukijan mukaan vanhempiensa viimeiselle matkalle läpi pääkaupungin sairaalabyrokratian. Hän kuvaa herkästi äidin ja isän elämän hiipumisen aikuisessa lapsessa herättämää hätää ja avuttomuutta sekä vastuun ottamisen ristiriitaisuutta ja raskautta. Samaan aikaan hänestä itsestään tuli isä, hieman yli 40-vuotiaana.
Hannu Kankaanpää (s. 1954) on helsinkiläinen runoilija ja kirjallisuuden sekatyöläinen. Yhdentoista runokokoelman lisäksi hän on kirjoittanut kritiikkiä, esseitä ja artikkeleita eri lehtiin ja teoksiin, toimittanut ja suomentanut jonkin verran. Viimeksi on ilmestynyt runokokoelma Yksi toista (Enostone 2002).
Se oli satakieli -kokoelman tekstit on vuosien mittaan julkaistu aiemmin joko painettuna tai puhuttuna, mutta Kankaanpää on muokannut monia niistä eri tavoin tätä kokonaisuutta varten.
22,00 €
Kirjat